maanantai 7. joulukuuta 2015

neljäs urakka

Tehtävä 1/2

Tervehdys.

Olen lukenut kirjaanne(Sinuhe egyptiläinen) ja se on osoittautunut yllättävän hyväksi kirjaksi. Usein kirjaa lukiessani mietin, että miten olet jaksanut kirjoittaa niin pitkän kirjan.
Eniten kirjassanne pidän sen realistisesta päähenkilöstä, joka on tavallinen henkilö ja tekee muiden ihmisten tavoin monia virheitä ja vääriä valintoja.
Kirjassa on monia hyviä opetuksia ja sanontoja, kuten esimerkiksi "Vain viheliäinen neekeri tai likainen syyrialainen tekee tarpeensa kadulle. Egyptiläinen tekee sen seinien sisäpuolella."
Kirjoitan kirjastanne blogia, koska minun oli valittava jokin suomalainen romaani ja päätin silloin valita Sinuhen, sillä muistin sen olevan hyvä, koska olin joskus aikaisemmin lukenut siittä joitakin pätkiä.

Hyviä päivän jatkoja. Toivoen Venla.

Tehtävä 2/2

Rakas päiväkirja.
Tänään itse kuuluisa kallonpuhkaisija pyysi minua apulaisekseen kultaiseen taloon, sillä faarao teki kuolemaa ja koska aina ennenkin faaraon kallo on puhkaistu viimeisenä keinona, niin oli nytkin.
Sain ojentaa Ptahorille mitä hänen milloinkaan tarvitsemia työkaluja.
Ensin puhkaisimme elämän talossa pari kalloa, joista toinen epäonnistui ja kallon omistaja kuoli, mutta toinen onnistui.
Onnistuimme puhkaisemaan onnistuneesti erään orjan kallon.
Kun kallot oli puhkaistu lähdimme kohti kultaista taloa. Meidät vietiin kultaiseen taloon kantotuolissa ja loppumatkan menimme veneellä. 
Faarao oli jo lähes kuollut ja hän ei varmaan edes huomannut, kuinka Ptahor puhkaisi hänen kallonsa. Meillä oli myös mukanamme elämän talon oppimaton verentyrehdyttäjä.
Verentyrehdyttäjä oli entinen maanviljelijä ja hänen ympärillään haisi ikuisesti häriltä.
Kun faaraon kallo oli puhkaistu, niin saimme mennä syömään.
Jos faarao kuolisi, niin mekin kuulemma kuolisimme, joten emme saanneet poistua kultaisesta talosta.
Ptahor tapasi vanhan ystävänsä faaraon sinetin vartijan, joka oli allapäin faaraon tilanteesta. Mielestäni Ptahor joi aika paljon viiniä ja jouduin kantamaan hänet makuuhuoneeseen.
Minua ei nukuttanut, joten lähdin kävelemään puutarhaan, jossa tapasin faaraon perillisen.
Tämä selitti minulle, jotain jostain Atonista ja sanoi, että hänen jumalansa ilmestyisi hänelle tänään, mutta nyt minun täytyy mennä, joten jätämpä tämän tarinan huomiseen.


kolmas urakka 2/2

Aika hupenee ja on viimeinen mahdollisuus kirjoittaa tätä blogia. Minulla on siis pikkuinen kiire.
Kirjan päähenkilö Sinuhe on ikäänkuin luopunut vanhoista ajattelu tavoistaan ja sortunut viiniin ja tätä nykyä hänellä on kovin vilkas yö-elämä.
Päähenkilö huvittelee ystävänsä Thotmesin kanssa joka yö juomalla viiniä ja menemällä ilo-taloihin.
Hiukan myöhemmin Sinuhe lähtee ystävänsä kanssa juhliin, jossa hän tapaa Neferneferneferin uudestaan opiskelu aikojensa jälkeen.
Nefernefernefer saa viekkaudellaan Sinuhen luovuttamaan tämän vanhempien haudat itselleen.
Myöhemmin Sinuhe joutuu kuoleman taloon töihin, sillä hänellä ei ole varaa haudata ja säilöä vanhempiensa ruumiita.
Kuoleman talossa töitä tekevät ruumiiden käsittelijät ovat yleisiä inhon ja pelon kohteita, sillä heihin on pinttynyt ikuisesti kuoleman haju.
Pian Sinuhe huomaa, että ruumiiden käsittelijät varastelevat mm. työvälineitä ja myyvät näitä kaupungilla.
Egyptin uusi faarao on kummallinen ja monet pitävät häntä hulluna, sillä hän ei halua sotia. 
Tosin valta näyttää olevan tämän äidillä.

kolmas urakka 1/2

Tällä hetkellä Sinuhen lukeminen on hiukan hankalaa, sillä teksti on vaikeaa, eikä kirjassa tapahdu tällä hetkellä oikein mitään, mutta arvelen ettei minun tarvitse lukea kuin vielä hiukan ja kirjassa tapahtuu jotain.
Kirjan päähenkilöön Sinuheen on helppo samaistua, koska niin kuin ihmiset yleensä, niin hänkin tekee monia inhimillisiä virheitä, mutta Sinuhen ajatukset sopisivat myös hyvin nykypäivään, sillä hän kertoo usein, siittä kuinka ihmiset välittävät vain turhuudesta, eli esimerkiksi rikkauksista. Lisäksi hän usein kertoo siitä miten ihmiset ovat hyvin epävarmoja persoonia.
Hän myös tekee selväksi usein, että ihmisellä on ikään kuin tarve uskoa johonkin kuten jumaliin,joihin hän itse ei usko kovinkaan vahvasti.